Raikasta menoa

Sain töiden alettua ärsyttävän pikkuflunssan. Kuume ei noussut, mutta kurkku oli kipeä ja muutenkin tukkoinen olo. Flunssaa kesti melkein pari viikkoa, mutta nyt tuntuu, että olen iskussa taas. Vitsit, että tuntui hyvältä käydä tänään salilla, vaikka jaloissa vähän painoikin eilinen tyhy-kuntopiiri. Kyllä liikunnasta saa vaan niin paljon energiaa, että ilman sitä olo ei tunnu omalta. Jes, I’m back in the game, niin sanotusti!

Eilen tein ruokaa viikonlopulta jääneistä raaka-aineista. Tarkoitus ei ollut tehdä tästä julkaisua, mutta siitä tulikin niin mainio yhdistelmä, että se oli pakko kirjoittaa ylös. Lisäksi kokkaillessani Miika tuli keittiöön ja totesi ruuan nähtyään, että aika raikasta menoa, haha.

Kyseessä on siis syksyisen värikäs sekoitus, joka toimii sekä heti valmistuksen jälkeen lämpimänä, että seuraavana päivänä kylmänä. Pohjana ruuassa on punainen kvinoa, jonka seassa on parsakaalia, kikherneitä, paahdettuja manteleita ja punakaalia. Toki punaisen kvinoan voi korvata myös tavallisella kvinoalla. Mausteena on valko- ja kevätsipulia sekä omenasiiderietikkaa, johon olen hullaantunut täysin. Yritän näemmä tunkea sitä joka paikkaan, sillä äskettäin ostamani 750ml:n pullo on huvennut nopeasti. Kaiken kaikkiaan reseptin määrillä tulee melko suuri annos ruokaa, joten tästä riittää ainakin viidelle.

Kivaa viikkoa kaikille!

Syksyinen sekoitus

• 2,5dl punaista kvinoaa
• 1/4 punakaalia
• 400g parsakaalia
• 2 kourallista ruskeita manteleita
• 2pkt kikherneitä (esim. GoGreen luomu á 290g)
• 2 kevätsipulin vartta
• 2 valkosipulinkynttä
• oliiviöljyä
• omenasiiderietikkaa (esim. Urtekram luomu ranskalainen omenasiiderietikka)
• suolaa ja pippuria

1. Huuhtele kvinoa siivilässä huolellisesti. Kuumenna 5dl vettä kattilassa, mausta suolalla ja keitä kvinoaa 15-20min, kunnes vesi on imeytynyt.
2. Paloittele parsakaali pieniksi paloiksi ja kuullota sitä öljyssä paistinpannulla 10min. Vaihtoehtoisesti parsakaalin voi paistaa myös uunissa.
3. Paahda manteleita kuivalla paistinpannulla, kunnes niistä leijailee paahteinen tuoksu.
4. Leikaa punakaali ja kevätsipuli ohuiksi suikaleiksi.
5. Kun kvinoa on kypsää, sekoita sen joukkoon hienonnetut valkosipulit. Sekoita joukkoon myös valutetut ja huuhdellut kikherneet.
6. Sekoita kvinoa-kikherneseokseen parsakaalit, punakaali, mantelit ja kevätsipuli. Lorauta joukkoon oliiviöljyä ja omenasiiderietikkaa molempia noin 2rkl tai maun mukaan. Rouhi joukkoon mustapippuria ja lisää tarvittaessa hieman suolaa.

 

Omenasmoothie

Ihanaa, taas niitä saa! Nimittäin kotimaisia omenia. Näin kerrostaloasukkaana en pääse niitä omasta pihasta napsimaan, mutta onneksi kaupan hedelmäosastolla voi käydä myös korjaamassa satoa. Pidän erityisesti vihreistä ja kirpeistä omenista, sillä jauhoiset lajikkeet saavat suuni kutiamaan. Pieniä omenia on kiva rouskutella ihan pelkästään, mutta omenaleivokset ovat todella herkullisia. Tulikin mieleeni, että täytyy pyöräyttää omenapaistos pikimmiten. Pystyn jo tuntemaan paahdettujen pähkinöiden ja uunissa pehmenneiden omppojen yhdistelmän suussani, nam!

Tänään kuitenkin resepti omenasmoothieen, jossa kirpeiden omenien maku pyöristyy sopivasti banaanilla. Laitoin joukkoon kanelia ja kaurahiutaleita tuomaan vivahduksen omenapiirakan makua. Lisäksi välipalassa pitää mielestäni olla hieman proteiinia, joten lisäsin siihen maustamatonta herajauhetta. Tiedän, että proteiinijauheet jakavat mielipiteitä, joten sen voi jättää hyvin poiskin.

Rentouttavaa viikonloppua!

Omenasmoothie (kahdelle)

• 2-3 omenaa koosta riippuen
• 1 banaani
• 1tl kanelia
• 1/2tl vaniljajauhetta
• 2rkl kaurahiutaleita
• 1,5-3dl mantelimaitoa
• (1dl herajauhetta)

1. Paloittele omenat ja banaani.
2. Laita kaikki ainekset blenderiin ja sekoita tasaiseksi. Säädä smoothien paksuutta nesteen määrällä.

Lautasellinen keltaista

Omaan asuntoon muutettuani yksi vakioruuistani oli Rainbown kasvissosesoppa raejuustolla. Söin sitä niin paljon, että soppa alkoi tulla jo korvista ulos. Sama loppuun kulutus tapahtui kyllä myös nuudeli-feta-kombolle ja hyvä niin. Itsetehty sosekeitto on kuitenkin täysin eri maata ja syön niitä edelleen mielelläni. En silti voi välttyä muistelemassa itseäni kaivamassa keittokomeroni pakastelokerosta sosekeittopakettia jo ties monennetta kertaa samalla viikolla. Aah, ihanat opiskeluajat!

Saimme Vaasasta kotiinviemisiksi muutaman kurpitsan, joista yhdestä tein eilen keittoa porkkanan kera. Tarkoitukseni oli laittaa keittoon kookosmaitoa tuomaan kermaisuutta, mutta soseutuksen jälkeen koostumus olikin jo sopiva, joten jätin sen tällä kertaa lisäämättä. Jos pidät kermaisesta mausta, niin laita ihmeessä kookosmaidon paksu osa, reilu loraus kermaa tai sulatejuustoa keiton joukkoon.

Keitto olisi ollut yksistään liian kevyt, niinpä paahdoin kikherneitä sen kaveriksi. Rapeat sattumat sopivat keittoon mainiosti. Otin keittoa tänään töihin evääksi ja lisäsin annoksen päälle kikherneiden lisäksi rouhittuja saksanpähkinöitä. Ne maistuivat myös herkullisilta keiton kanssa.

Kurpitsakeitto ja paahdetut kikherneet

• 1 kurpitsa
• 3 porkkanaa
• 2 kevätsipulia
• 2 valkosipulinkynttä
• kourallinen tuoretta persiljaa
• paprikajauhetta, kurkumaa, kanelia ja chilijauhetta
• öljyä
• suolaa, pippuria
• 1tlk kikherneitä

1. Leikkaa kurpitsa ja porkkanat reiluiksi lohkoiksi.
2. Hienonna valkosipuli ja lohko sipulit.
3. Kuumenna lorausöljyä kattilassa. Lisää sipulit, kurpitsa- ja porkkanapalat. Kuullottele noin 5min.
4. Kaada kattilaan vettä niin,että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Mausta keitinvesi suolalla. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä 10min tai kunnes kurpitsat ja porkkanat tuntuvat pehmeiltä.
5. Kaada tarvittaessa osa vedestä toiseen astiaan ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää loput keitinvedestä, mikäli keitto on liian paksua.
6. Mausta keitto, lisää kermaa, kookosmaitoa tai juustoa, jos haluat, ja anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla kikherneiden valmistuksen ajan.
7. Huuhtele kikherneet.
8. Kuumenna loraus öljyä paistinpannulla ja paahda kikherneitä 5min kuumalla pannulla. Ripottele päälle paprikajauhetta ja hieman suolaa. Kaada kikherneet talouspaperin päälle hetkeksi, jotta liika öljy imeutyy pois.
9. Hienonna persilja ja sekoita se keiton joukkoon.
10. Nautiskele keitto kikherneiden kanssa.

Oodi tomaatille

Tänä vuonna parvekepuutarhamme on antanut parastaan. Lehtikaalit ovat kukoistaneet, yrtit rehottaneet ja tomaattien varret taipuneet mehukkaista mollukoista. Itseäni en voi onnistuneista viljelyksistä onnitella, sillä kasvien hoito on ollut täysin Miikan kontolla, mitä nyt olen joskus käynyt kasveja kastelemassa. Minä olen saanut kuitenkin kunniatehtävän korjata satoa ja valmistaa niistä ruokaa. Ihan ok diili mielestäni!

Viime vuonna saimme vain kourallisen tomaatteja, jotka olivat vielä raakoja lokakuun alussa, mutta kypsyivät lopulta huoneenlämmössä. Tänä vuonna kaikki meni nappiin ja saimme nauttia ensimmäisistä tomaateista heinäkuun puolessa välissä ja satokausi jatkuu. Yritin nyhtää tomaatinviljelijältäni kasvatusvinkkejä jaettavaksi, mutta niitä ei kuulemma ole. Tai on yksi: jos epäilyttää, soita äidille. Haha!

Kaupan tomaatteja ei voi edes verrata itse kasvatettuihin. Ihan kuin kyseessä olisivat kaksi eri vihannesta. Omissa tomaateissa väri, maku ja jopa tuoksu ovat paljon intensiivisemmät. Ne ovat herkullisen makeita ja todellakin täynnä makua. Olemme napsineet tomaatteja pensaista ihan sellaisenaan tai laittaneet lämpimän ruuan joukkoon. Kesän suosikiksi on kuitenkin noussut simppeli tomaattisalaatti, jonka ristin vaatimattomasti Oodiksi tomaatille. Salaatissa on klassisia tomaatin kavereita eli valkosipulia, yrttejä, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria, jotka korostavat tomaatin omaa makua.

Tomaattisalaatti

• tomaatteja
• valkosipulinkynsi
• tuoretta persiljaa
• tuoretta basilikaa
• oliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria

1. Puolita kirsikkatomaatit ja leikkaa isommat tomaatit lohkoiksi.
2. Hienonna valkosipuli ja yrtit.
3. Sekoita kulhossa tomaatit ja valkosipuli. Lorauta joukkoon oliiviöljyä ja mausta suolalla ja pippurilla.
4. Sekoita lopuksi joukkoon yrtit.

 

 

 

Lakusuklaavanukas

Onko siellä muita tällä viikolla arkiseen aherrukseen palanneita? Täällä ainakin ilmoittautuu yksi, jonka fiilikset ovat menneet laidasta laitaan viime päivinä. Uskon kuitenkin, että ensi viikko on jo helpompi. Pikkuhiljaa aivot siirtyvät lomamoodista takaisin rutiineihin ja arki alkaa sujumaan taas. Älä siis masennu, jos et ole vielä aivan superterässä. Kyllä se siitä! Tämä tsemppipuhe oli yhtä paljon minulle itsellenikin kuin teille muille. We can do this!

Tänään töistä tullessani pyöräytin erään perjantaiherkkuni. Se on pieni kulho tuhtia suklaavanukasta, joka nostaa mielialaa vaikka olo olisi kuin jyrän alla käynyt. Tämän herkullisen ja kuohkean vanukkaan alkuperäinen resepti löytyy täältä. Olen tehnyt tätä monta kertaa ja tällä kertaa syntyi lakuversio, kun lisäsin joukkoon raakalakritsijauhetta. Jauhe on luonnostaan hieman makea, mutta jos kaipaat lisämakeutusta niin voit laittaa useamman taatelin tai lorauksen hunajaa. Maistele siis seosta ja muokkaa omaan makuun sopivaksi. Reseptin määristä tulee kaksi pientä annosta.

Lakusuklaavanukas

• 2 kananmunaa
• 2 pehmeää taatelia (muista poistaa kivet)
• 1/2 kypsä avokado
• 1 pieni banaani
• 2rkl raakakaakaojauhetta
• 1-2tl lakritsijauhetta maun mukaan
• loraus mantelimaitoa tai vastaavaa
• ripaus vaniljajauhetta
• ripaus suolaa

1. Laita kaikki ainekset blenderiin ja sekoita tasaiseksi.
2. Maista ja lisää tarvittaessa makeutusta esim. hunajaa. Jos lakritsi ei maistu mielestäsi tarpeeksi, niin lisää jauhetta.

Lopuksi kaksi aiheeseen täysin sopimatonta kissakuvaa, sillä kuka nyt ei piristyisi jostain näin söpöstä ja pörröisestä <3. Oikein ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Vegaaninen jäätelö

Loppukesä on ihanaa aikaa, kun saa nautiskella satokauden herkuista. Lähestyvä syksy ei haittaa, kun marjat, vihannekset ja sienet innostavat kokkailemaan ja testailemaan. Pidän happamista ja kirpeistä mauista enemmän kuin makeista, niinpä karviaiset kuuluvat suosikkimarjoihini. Erityisesti vihreät karviaiset ovat superhyviä.

Vanhempieni pihassa on yksi karviaispensas, nimeltään Jeminan karviaispensas. Karviaiseni olivat juuri kypsyneet sopivasti viime viikon lopulla, kun kävimme vierailulla. Pensas on vielä hyvin pieni, joten satokin oli sen mukainen. Pienen kulhollisen sain kuitenkin poimittua ja jälkkärihommiksihan se meni.

Jäätelöä en ole tehnyt tänä kesänä vahingossa syntyneitä mansikkapuikkoja lukuun ottamatta, siispä karviaisjäätelö alkoi houkutella. Jäätelökonetta en omista, mutta jätskin tekeminen onnistuu hyvin ilmankin. Toki se vaatii kärsivällisyyttä käydä pakastimella sekoittelemassa jähmettyvää seosta aika ajoin, mutta mitäpä siitä. Puolentoista tunnin pakastuksella jäätelöstä tuli enemminkin pehmistä, mutta hieman pidemmällä pakastuksella saisi kiinteämpää. Seurueemme herkkusuut eivät vaan malttaneet odottaa kauempaa…

Karviaisten lisäksi laitoin kookosmaitopurkin jähmettyneen osan, pakastettuja banaaneita ja hieman kookosöljyä. Makeutusta en lisännyt ollenkaan, mutta toki voi laittaa hunajaa tai muuta nestemäistä makeuttajaa oman makunsa mukaan. Neljän hengen maisteluraadista vain yksi kaipasi enemmän makeutta, mutta muille kirpeä ja raikas maku oli mieleen. Reseptin määristä tuli 4 pientä kahvikuppia valmista jäätelöä, mutta annos oli juuri sopivan kokoinen eikä enempää kaivannut.

Karviaisjäätelö

• 1/2l vihreitä karviaisia
• 1tlk kookosmaitoa (yön yli jääkaapissa ollutta)
• 2 pakastettua banaania (väh. 2h pakastimessa)
• 2rkl sulaa kookosöljyä

1. Viipaloi banaanit ja laita ne pakastimeen vähintään kahdeksi tunniksi.
2. Perkaa karviaiset.
3. Avaa kookosmaitotölkki pohjasta ja valuta ohut neste pois.Voit käyttää sen esim. smoothiessa.
4. Soseuta karviaiset tehosekoittimessa. Lisää kookosmaito ja banaanit. Sekoita tasaiseksi.
5. Lisää koneen käydessä sula kookosöljy.
6. Kaada seos pakastimen kestävään kulhoon ja laita pakastimeen.
7. Sekoita seosta puolen tunnin välein. 1,5h saat pehmismäisen koostumuksen, hieman pidemmällä pakastuksella kiinteämmän.

Oli kakkua tarjolla..

Voihan kakku, mikä päivä eilen olikaan! Keväällä Ravintolapäivä muuttui neljä kertaa vuodessa olevasta tapahtumasta jokapäiväiseksi tapahtumaksi. Otin sitten tilaisuudesta vaarin ja pidin Raikasta menoa -raakakakkukahvilan eilen. Tapahtuma keräsi jo ennakkoon Facebookissa suuren määrän kiinnostuneita ja kiinnostuneita todella riitti!

Olin tehnyt kolmea raakakakkua. Menussa oli lempeä vadelmavalkosuklaa, kirpeän raikas sitruuna sekä suklaalla kesytetty puolukka. Ensimmäistä kertaa tein yhden täysin vegaanisen kakun eli makeutin puolukkakakun kookossokerilla. Vegaanisia kakkuja oli toivottu, joten halusin vastata tähän toiveeseen.

Kahvila avattiin kello 15, jolloin alaovella oli jo pieni jono. Onneksi olin saanut avukseni kaverini Jukka-Pekan, sillä yksin minulle olisi todellakin tullut liian kiire. Jukka-Pekan tyttöystävän Anninan piti tulla kahvilaan vain asiakkaaksi, mutta hän ryhtyi samantien auttamaan kiireemme nähtyään. On onni omistaa tällaisia ystäviä!

Kakkukahvilan suosio ylitti kaikki odotukseni ja vajaassa kahdessa tunnissa kakkupalat oli myyty loppuun. Totta kai olin todella iloinen menekistä, mutta pieni harmitus jäi, sillä moni jäi ilman kakkuja. Toivon, ettei turhia reissuja tullut montaa, vaan Facebookiin laittamani ilmoitus kakkujen loppumisesta tavoitti loput asiakkaat.

Mieheni Miikan piti tulla auttamaan tarjoilussa töistä päästyään, mutta olin jo ulkona kirjoittamassa ”loppuunmyyty”-tekstiä esitteisiini, kun hän saapui kotiin. Vaikka Miika ei tarjoilijaksi kahvilaan ehtinytkään, niin hänen tukensa on korvaamatonta. KIITOS pitkistä hermoistasi näissä kakku-, blogi- ja ruokatouhuissani <3.

Suuret kiitokset raakakakkukahvilani asiakkaille ja tervetuloa uudelleen seuraavalla kerralla! Kiitos myös kommenteista ja kehuista paikan päällä sekä Facebookiin ja Instagramiin tulleista. On ihanaa, että kakkuni maistuvat ja ihmiset pitävät niistä.

Roots Helsinki

Kesäkuun puolessa välissä Kallioon avattiin vegaaninen kahvila Roots Helsinki. Koko kesän minun on ollut tarkoitus mennä siellä käymään, mutta aina se on jäänyt. Asia korjaantui maanantaina, kun päätimme lähteä ulos lounaalle ja heti oli selvää, mennään Rootsiin!

Tunnelma Vaasankadulla sijaitsevassa kahvilassa oli viihtyisä ja yleisilme raikas. Pidin erityisesti seinillä olevista puulaatikoista, jotka toimivat kukkahyllyinä. Palvelu oli ystävällistä ja menu houkutteleva. Valitsin kvinoa-avokadosalaatin vihermehulla ja Miika otti vegeburgerin. Salaatti oli maistuva ja juuri sopiva arkipäivän lounaaksi eli terveellinen ja ravitseva. Vegehampparissa oli hernetempehpihvi ja vegaanista juustoa. Sain siitä pienen maistiaisen ja oli kyllä hyvä burgeri. Täytyy tilata oma seuraavalla kerralla! Kahvila on muuten auki joka päivä ja ruokaa saa koko aukioloajan.

Ennen kahvilan avaamista käynnissä oli mesenaattikampanja, jolla kerättiin rahoitusta toiminnan aloittamiseen. Ostin tukeakseni raakakakkukahvit kahdelle, joten jälkiruuaksi herkuttelimme kakkupaloilla. Minttusuklaa- ja vadelmalakukakut olivat nautinnollinen päätös lounaalle.

Samassa tilassa kahvilan kanssa toimii myös joogastudio, jossa on tarjolla tunteja sekä aamulla että illalla. Miltä kuulostaisi jäädä syömään terveellistä aamupalaa joogatunnin päätteeksi? Aika ihanalta ainakin minusta.

Roots kannattaa siis ehdottomasti laittaa käyntilistalle, mikäli et ole siellä vielä käynyt. Kaikki tuotteet ovat vegaanisia ja gluteenittomia, joten ne sopivat kaikille. Vegaaniruoka saattaa herättää ennakkoluuloja, mutta juuri tällainen paikka hälventää niitä. Ruoka oli itsessään riittävää eikä tuntunut, että annoksiin tarvitsisi lisätä eläinkunnan tuotteita tuomaan ruokaisuutta. Menen varmasti uudestaan, mene sinäkin!

Feel good

Hyvä ruoka, parempi mieli. Jos hyvä ruoka on vielä terveellistä ja raikasta, niin se saa aikaan hyvän mielen lisäksi hyvän olon. Ruuan tuoma hyvä olo onkin tärkein viesti, jonka tällä blogillani haluan viestittää. Ja silloin kun päädyn ravintolaan, joka vastaa omaa ajastustani hyvää tekevästä ruuasta, tulen sanoinkuvaamattoman iloiseksi. Näin kävi viime perjantaina Hollannin reissullamme. Olin katsonut netistä valmiiksi pari terveellistä ruokaa tarjoavaa lounaspaikkaa, joista toinen oli nimeltään Feel Good Groningen.

Feel Good Groningenin menusta löytyi aamupalaa, salaatteja, leipiä, tuorepuristettuja mehuja, smoothieita ja kakkuja. Lisäksi sisustus oli ihanan raikas ja henkilökunta ystävällistä. Valitsin listalta Leaping Frog -nimisen salaatin, jossa oli kikherneitä, mansikoita, avokadoa ja pekaanipähkinöitä appelsiinikastikkeella. Salaatti vei kieleni mennessään, sillä se oli todella herkullinen. Aivan ihana kombo suolaista, makeaa ja kirpeää. Salaatti kummitteli mielessäni vielä kotiin palattuani, joten minun oli pakko yrittää tehdä samanlaista kotona. Pääsin mielestäni melko lähelle ja maistuva tämä kopioni on joka tapauksessa.

Ravintolassa join salaattini kanssa vaaleanpunaisen mehun, jossa oli mm. punajuurta, selleriä ja mansikoita. Kotona tein viherjuoman, johon mehustin kurkkua, selleriä, inkivääriä, limeä ja minttua. Ihanan raikas lisä lounaalle.

Groningen ei taida kuulua Hollannin suosituimpiin turistikohteisiin, mutta jos sinne joskus kuitenkin päädyt, niin älä kävele tämän paikan ohi. Sitä odotellessa, kokeile tätä salaattia ja feel good!

Feel good -salaatti kahdelle

• 2 kourallista pekaanipähkinöitä
• 2 kourallista mansikoita
• 2 kourallista babypinaattia
• 2-3 retiisiä
• 1 kypsä, isohko avokado
• kourallinen ituja esim. Silmusalaatti Lempeä

• 2pkt kikherneitä (à 175g valutettuna)
• loraus öljyä
• 1tl Garam Masala -maustesekoitusta
• ripaus suolaa

kastike:

• 1/2dl puristettua appelsiinimehua
• 1rkl balsamicoviinietikkaa

1. Sekoita kastikkeen ainekset ja laita jääkaappiin maustumaan.
2. Paahda pekaanipähkinöitä kuivalla pannulla, kunnes haistat paahteisen tuoksun.
3. Halkaise mansikat, leikkaa retiisit ohuiksi viipaleiksi ja leikkaa avokado reiluiksi lohkoiksi. Huuhtele pinaatit ja idut.
4. Huuhtele ja valuta kikherneet. Kuumenna loraus öljyä pannulla ja paahda kikherneitä kuumalla pannulla 5min. Siirrä pois kuumalta levyltä ja sekoita joukkoon mausteseos ja hieman suolaa. Kaada herneet talouspaperin päälle, jotta liika öljy imeytyy siihen. Anna jäähtyä hetki.
5. Kokoa salaatti: Laita kulhon pohjalle kikherneet ja asettele pinnalle muut ainekset. Kaada lopuksi päälle kastike.

Kaupunki, jolla on aina paikka sydämessäni

Se oli helmikuun alku vuonna 2009, kun lähdin viettämään vaihto-opiskelukevättä Hollantiin ja kohteeksi oli valikoitunut opiskelijakaupunki nimeltään Groningen. Kanssani lähti ystäväni Anna-Leena, johon olin tutustunut muutamaa vuotta aiemmin yliopistolla. Kerrottakoon, että vaihtariasunnon huoneen oven avattuani olin enemmän kuin kiitollinen, että olimme lähteneet yhdessä. En ole mikään siivoushullu, mutta likainen huone ja sotkuinen keittiö sai aikaan ällöttävän olon. Ensimmäisenä iltana vedimme sängyt yhteen, sillä molemmat olivat melko järkyttyneitä ja äitiä tuli ikävä.

Kaikkeen onneksi tottuu ja pian asumus alkoi tuntua kodilta. Siinä auttoi ehdottomasti muut samassa talossa asuvat vaihtarit ja arki alkoi rullaamaan pikkuhiljaa. Englannin taito kehittyi nopeasti, kun sillä oli pakko tulla toimeen. Vaikka koulussa olin hyvä kielissä, niin puhuminen oli jäänyt vähälle. Lapsuuteni Nokialla englantia ei päässyt liiemmin puhumaan tosielämässä.

Pian huomasimme, että samassa kaupungissa oli yllättävän paljon suomalaisia vaihtareita. Aluksi olin siihen rehellisesti sanottuna hieman pettynyt, sillä pelkäsin, että koko vaihtoaika menee suomea puhuessa. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt, vaan olimme osa isoa kansainvälistä vaihtariperhettä. Kevään aikana sain tutustua mahtaviin uusin ihmisiin, uuteen maahan ja kulttuuriin. Ja mikä hienointa, osa tuolloin tapaamistani ihmisistä on säilynyt edelleen ystävinäni.

Olemme tavanneet Groningenissa eri kokoonpanoilla neljä kertaa vaihdon jälkeen ja viimeisin kerta oli nyt viime viikonloppuna. Tällä kertaa meitä oli viisi suomalaista ja yksi itävaltalaisvahvistus. Lensimme Amsterdamiin, jossa pyörimme muutaman tunnin lounastaen ja kahvilla istuen. Sen jälkeen otimme junan Groningeniin ja junasta ulos astuessa tuli ihana, lämmin olo. Mieleen tulvi muistot seitsemän vuoden takaa ja kaupunki tuntui yhtä mukavalta kuin siellä hetken asuessa.

Viikonloppuna pyöräilimme, shoppailimme, söimme ja kävimme pubissa, aivan kuin vaihtokeväänä. Oli mukava vain olla, ei ollut kiirettä mihinkään eikä tarvinnut kiertää mitään pakollisia nähtävyyksiä. Saimme nauttia toistemme seurasta ja Groningenin kotoisasta tunnelmasta. Kiitos Ansku, Ville, Juuso, Riikka ja Lukas! Until next time <3

PS. Totta kai oli pakko kartoittaa Groningenin raakakakkuskene, mutta eipä sieltä raakakakkuja löytynyt. Olin bongannut netistä Raw Food Groningen -nimisen paikan, mutta kuulin sen sulkeneen ovensa. Yksi tarjoilija kertoi sen lopettaneen hyvin nopeasti, sillä se oli ilmeisesti ollut liian erikoista eikä se ollut löytänyt asiakaskuntaa. Harmi. Kävimme kuitenkin kahdessa kasvisruokapaikassa, joista erityisesti toinen teki lähtemättömän vaikutuksen ja siitä luvassa lisää pian!